Niinkuin eilen lupasin, kerron tänään eilen leipomistani kekseistä. Nyt kyllä luulen että nimitys "helvetinkeksi" on ihan pikkasen liioiteltua, ja helvetin niiden leipomisesta teki vain oma osaamattomuuteni. Suosittelen siis ehdottomasti kokeilemaan - itsekin teen näitä uusiksi heti ensi viikolla :)
Resepti on napattu blogista Vatsasekaisin Kilinkolin. Blogin pitäjältä Riikalta kysyinkin, miksi keksieni leipominen oli niin vaikeaa... Oletettavasti taikinani tekeytyi liian vähän aikaa. Itse asiassa se taisi olla parvekkeen viileässä vain reilun puoli tuntia - seuraavalla kerralla annan taikinan mötköttää jääkaapissa yön yli. Saatanpa vaivata jauhojakin vähän kauemmin taikinaan. Ottakaa siis mun virheistäni opiksi ^_^
Nämä ovat siis Vatsasekaisin Kilinkolinin Riikan mummin mantelisia viipalepikkuleipiä. (Tuo oli varmaan huonoimmin koostettuja lauseita ikinä O.o ) Herkkuihin tarvitset:
*425 g sokeria
*215 g voita
*110 g kokonaisia, kuorittuja manteleita
*6 munaa
*1 tl ruokasoodaa
*1 tl kanelia
*1 tl kaardemummaa
*1 tl neilikkaa
*600 g vehnäjauhoja
Ensin vatkataan huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaahdoksi. Sitten lisätään munat yksitellen välillä aina vatkaten.
Sekoita mausteet ja mantelit jauhoihin ja sekoita mauste-jauhoseos muutamassa satsissa taikinaan. Ja tässä kohtaa kannattaa sekoittaa kauemmin kuin minä. Sekoitin just sen verran että jauhot sekos taikinaan. Kauemmin, siis.
Sitten taikinan on aika vetäytyä, ainakin tunnin verran viileässä. Taas, ei kannata hoppuilla kuten minä ^_^
Taikinasta muotoillaan noin kolmesenttisiä pötköjä. Omani olivat ehkä kymmensenttisiä, johtuen siitä että taikinani oli tahmeaa ja joka paikkaan tarttuvaa, enkä mitenkään jaksanut keskittyä muotoilemaan niistä kapeita pötköjä. Mun möhkäleitä tuli kolme, oikeasti niitä siis tulee enemmän. Kannattanee varata pari peltiä, eikä yhtä niinkuin minä.
Tankoja paistetaan 220-asteisessa uunissa noin kymmenen minuuttia.
Leikkaa tangot vinottain viipaleiksi heti kun olet ottanut ne uunista. Pikkuleivät kovettuvat kun jäähtyvät.
Säilytä tiiviissä purkissa tai pussissa.
Tämä nyt oli vähän "älä tee niinkuin minä teen"-ohje, mutta mun tyylilläkin pikkuleivistä tulee ihan älyttömän hyviä. Ne siis ON ihania ^_^
Ja kuten viimeinen kuva kertoo, mun vatsalihakseni ei joulukuun aikana aio tulla näkyviin. Kesään mennessä kyllä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja? Ajatuksia? Ruusuja tai risuja? Anna tulla :D