sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Retkahduksentapainen.

Alotin kirjottamaan uutta postausta syöden perjantaisen pizzan jämiä...



Eikä mua edes hirveesti ahdista tai kaduta. Mä oon vetäny tän viikon niin pienellä budjetilla ettette uskokaan, mä oon joutunu kieltämään lapsilta tietyt ruoat koska mulla on ollu päivämäärät ja ruoat valmiiks suunniteltuna. "Ei, tänään ei syödä lihapullia kun ensin syödään toi makaronilaatikko. Ja kalapuikot syödään vasta lihapullien jälkeen koska ne säilyy." Mut sitä mä en tajunnu miten koville tuollanen säännöstely ottaa...

Sen tajusin vasta perjantaina kun lapset lähti viikonlopuks isälleen. Siihen mennessä olin hössänny aamupalan meille kaikille ja päiväruoan lapsille - sit kun kämppä tyhjeni niin mulla losahti totaalisesti päässä. Mua ei kiinnostanu kaappien ja pakastimen tyhjennys enää tipan vertaa, mua ei kiinnostanu edes syödä. Tein itelleni pussi-misokeiton ja kaks hapankorppua ja painelin päiväunille. Nälkä jäi mut se ei paljoo kiinnostanu. Kyllä mä sen tiesin että syödä pitäis, ja et nyt ei mennä ihan täysillä valoilla, mut ei vaan jaksanu kun ei ollu pakko.

Joten perjantaina illalla kun tuli tarjous pizzasta ja punaviinistä, niin en kieltäytyny. Ajattelin asian niin, et pääasia että saan kaloreita. Mulla on rasva-arvot kunnossa, kolesterolit hyvät, rasvaprosentti ihan ok ja liian vähän painoa. En tiedä onko se järkevin tapa ajatella, mut se on mun tapa ajatella.

Ja lauantaina sit söin loput pizzasta. Ja päätin syödä koko päivän vapaammin. Aamupala oli tuttu ja turvallinen pirtelö, mutta sen jälkeen menin päiväpizzan kautta suoraan iltamässyihin. Maha oli kyllä ähkytäynnä loppuillan, mutta kummempaa pahaa oloa ei tullut sokerimössöstäkään. Sunnuntaiaamun sormituntuma tosin oli melko vivahteikas turvotuksesta voimattomuuteen, mutta ikävät fiiliksetkin katosivat melko nopeasti.

Viikonlopun mässyt :P
Aamupirtelöön oli piilotettu superjuttujakin - spirulinaa, OptiMSM:ää ja ruusujuurijauhetta :)

Katti vei mun toisen aamupalamunani ja näytti päälle kieltä.

Hauska huomata, että kun on oppinut syömään, niin oppi näkyy myös pizzansyönnissä. Ei, en mä koko lättyä silti saanut uppoamaan, mutta puolikas meni hujauksessa. Ja tuo toinen puolikas hujahti yhtä nopeasti. Jei, mä osaan syödä mitä vaan :D

Onneks päätin jo kuntokuurini alussa, että otan rennosti jos siltä tuntuu. En syyllistä itteeni, en vaadi iteltäni pilkuntarkkaa suoritusta. Mulle päätavote on saada se paino nousemaan ja sen myötä lihasta lisää ja voimaa arkeen. Mä voin tiristellä rasvoja alemmas sit kun mulla on varaa siihen, sit kun kroppa on paremmassa kunnossa. Eli isompi. Eli normaalipainossa ja mieluiten reilusti sen alipainorajan ylikin.

Kaikkea nättiä kaupassa ja minä tietenkin heti kuvaamassa niitä -_-

Mä en ensin edes tunnistanut tuota kurpitsaksi. Luulin sitä muovimöhkäleeks joka helpottaa hevi.tuotteiden esillepanoa... Val-ta-va!!!

Kaupan parkkipaikalla oli malliesimerkki siitä että nuoretkin voi osata hoitaa parkkeerauksen.

Perjantaina hain lisäravinteetkin postista. Aminopörssissä muuten asiakaspalvelu toimii! Olin tilannu ison paketin Echinasinkkiä talven flunssien karkotusta varten, niin soittivat tilaus-iltaa seuraavana aamupäivänä, että oli ollu virheellistä tietoa nettikaupassa eikä niitä isoja paketteja enään olekaan. Pienempiäkin löysivät vain kaksi, mutta kysyivät käykö mulle että yliviivaavat mun echinasinkin kokonaan tilauksesta, ja laittavat sit ne kaks pienempää pakettia velotuksetta pakettiin mukaan. Totta helv... kävi! :D Nuiden hätävarahivenaineiden lisäksi tuli kookossuklaaproteiinijauheet, paljon kehuttua Micro Whey Activea. On muuten tosi hyvää! Tuossa ei ollut sitä jauhoista suutuntumaa mikä protskuissa yleensä tahtoo olla. Ja veteen sekotettuna ei ollut yhtään vetistä. Nam! :P Lisäks tilasin maltoa palkkaria varten ja -tadaa- kreatiinia. Aikoinaan sitä kokeilin himpan verran, mutta en tykännyt turvonneesta olosta. Nyt meinaan silti kokeilla uudestaan - tänään alkaa tankkauskuuri ja viiden päivän jälkeen sit ylläpitoannokselle. Jos vaikka sais lisäpotkua salihommiin eikä se painonnousukaan haittais.


Mä tiedän, ettei se painonnousu aina ole juhlaa vaikka se onkin tavoitteena ja toiveena. Välillä mulla on vatsa ollu turvoksissa enkä mä itselleni isoa mahaa tahdo. Tai kun muuten turvottaa niin saattaa mielessä käydä että eikö hoikkana ja heikkona oo ollu ihan hyvä olla. Ja entä jos mun kroppa oppii siihen että pitää syödä ja vaatiikin vaan koko ajan lisää, tottuu suurempiin ja suurempiin annoksiin? Entä jos mä alankin kasvamisen sijaan lihomaan? Mä en tahdo laihikselle olemaan nälässä! Aika pitkälle menee välillä ajatuksissa, mutta se lie ihan normaalia. Mä oon tosi ilonen siitä että oon saanu Emmiltä vinkkiä siitä, ettei kasvaessa fiilikset aina ole hyvät ja positiiviset. Että välillä tuntuu painon menevän vääriin paikkoihin. Se on helpottanu mua hirmu paljon käsittelemään omia ajatuksenpoikasiani. Osaan lykätä pois ne ajatukset ettäkö laihana ois parempi. Mutta kun ei ole. Terve paino ja oikee kropankoostumus on paljon tärkeempää. Se helpottaa arkeakin kun ei tarvitse olla pyytämässä apuja joka asiassa. Ihan perusjaksaminen helpottuu. Ja vaikka syömisiin välillä menee hermo, mä tiedän että hyvä ruoka auttaa mua henkisestikin jaksamaan paremmin ja pysymään pirteänä. Ja vaikka mä tuijotan vaakaa välillä ehkä liikaakin sitä painoa odottaen, yritän olla arvostelematta jokaista uutta muhkuraa hyväksi tai huonoksi.



Mittoja otin itsestäni taas muutama päivä sit. Kaikista ilosin olin huomatessani, että mun mitat on samat kuin elokuun alussa kun alotin syömäänopettelun Superdieetillä, MUTTA painoa mulla on kaksi kiloa enemmän! Mä olen siis tiivistynyt! Vaikkakin olin välillä ilonen siitä, että vyötärö oli kaksi senttiä kaventunu, niin tää on mun mielestä kyllä vielä huipumpi juttu. Ja ne möhömahafiilikset on ollu enemmän päänsisäisiä tai ohimeneviä kuin mitään pysvää. Jotain siis oikeesti tapahtuu :D 




2 kommenttia:

  1. Mahtavaa, Joskus pitää osata ottaa rennosti ;) Ja ihanaa kun sen voi tehdä ilman huonoa omaa tuntoa. Tsemppiä! Mahtavaa että kiloja tullut samalla kun oot tiivistynyt! eiku eteenpäin vaan!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :D Vähän mulla oli epäilyjä painon nousun suhteen alunperin, ajattelin että vuoden saleilun avulla joskus saanu vaan sen pari kiloa niin tuskin tästä sen enempää... Mut sillonpa on ollutkin ruokailut päin pyllyä - tai oikeastaan määrät... Lisäpotkua saa hommaan kyllä kun huomaa et muutoksia tulee :D

      Poista

Kommentteja? Ajatuksia? Ruusuja tai risuja? Anna tulla :D